Ravintoloitsijan lausunto uudesta alkoholilakiesityksestä
Arvioitaessa lain tarkoituksenmukaisuutta, on ensimmäiseksi selvitettävä mitkä ovat esityksen laatijoiden perimmäiset motiivit. Niitä ei useinkaan kehdata ilmoittaa esityksissä, vaan ehdotukset perustelut verhotaan yleisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin. Raha, valta, asema ja asenne ovat yleiset taka-ajatukset, jotka pyritään jättämään piiloon.
Alkoholilain tavoitteeksi ilmoitetaan alkoholihaittojen pienentäminen alkoholikulutuksen vähentämisen avulla. Todellinen tavoite on kuitenkin raha. Jos ihan oikeasti pyrittäisiin alentamaan alkoholinkulutusta, pitäisi alkoholin myynti Alkossa kieltää kokonaan. Alkoholia saisi vain ravintoloista. Alkoholin myynti romahtaisi dramaattisesti, koska ne maksavat ravintoloissa 4-5 kertaa enemmän kuin Alkossa. Ravintoloita perustettaisiin varmasti enemmän, muuta se ei pelastaisi ylivelkaantuneen valtion taloutta.
Ravintoloissa myydään vain 10% kaikesta alkoholista. Se on sen verran pieni osuus koko kulutuksesta, että alkoholilain ei tarvitsisi koskea ravintoloita lainkaan. Riittäisi yksi pykälä: ”anniskelu on kielletty alaikäisille”.
Alkoholilakiesityshän on kokonaan anniskeluviranomaisten laatima. Kun pääsee laatimaan lakeja omaa toimintaa varten, he tuskin tekevät sellaisia esityksiä, jotka kaventavat heidän omaa valtaansa ja työtilaisuuksiaan. Tilastot valitaan tukemaan esityksiä. Niiden paikkansa pitävyyttä on vaikea tarkistaa. Kuluttajilta ei kysytä mitään ja alan yritysten esityksiä ei oteta huomioon viranomaisten kielteisen asenteen vuoksi.
Ravintoloiden valtava sosiaalinen merkitys jätetään kokonaan huomiotta. Niistä tehdään pahennuksen pesiä, joita pitää holhota ja valvoa. Itse asiassa ravintoloissa vallitsee sosiaalinen kontrolli. Ei kehdata örveltää samalla lailla kuin kotona. Suositussakaan yöklubissa ei jouduta poistamaan asiakasta kuin ehkä kerran viikossa. Se määrä ei supistu millään sääntöjen tiukennuksella eikä vahtimestarien lisäyksellä, koska on ihmisiä, joille alkoholi ei kerta kaikkiaan sovi.
Ravintoloiden luonteen tuntemus lainlaatijoilla on heikko. Yöklubit ovat hampaissa koko ajan, koska ne ovat myöhään auki. Tilastoista luetaan, että niissä myydään paljon alkoholia. Tietenkin, koska ne ovat yleensä isoja. Myynti henkeä kohden on kuitenkin pubeihin verrattuna vaatimatonta, koska tanssiva yleisö ei juo. Myyntiaikakin on lyhyt klo 01-03.30.
Tiukalla sääntelyllä Suomessa ei ole onnistuttu vähentämään alkoholikulutusta yhtään enempää kuin Tanskassa ja Virossa, joissa alkoholia saa ostaa milloin vai ja mistä vain alhaisempaan hintaan. Kaikissa kolmessa maassa alkoholin kulutus on 10-11 l/h.
Muutama kommentti yksittäisistä pykälistä:
13 pykälässä esitetään, että anniskelulupia ei voida myöntää konkurssin tehneelle yrittäjälle. Konkurssi ei ole rikos. Se on taloudellisen epäonnistuminen. Mielestäni sääntö on perustuslain vastainen. Sen poistamisesta on puhuttu aikaisemminkin, mutta edelleen se on esityksessä. Perustuslakivaliokunta on torpannut monet nykyisen hallituksen esitykset. Tätä esitystä tuskin päästetään perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Onhan ravintolaelinkeinon tekeminen luvanvaraiseksi jo sinänsä kyseenalaista
21 pykälässä esitetään naapurien kuulemista ravintolaa perustettaessa. Sen turhaa työtä. Semmoista asunto-osakeyhtiötä ei ole olemassakaan, joka ei vastustaisi lähelleen tulevan ravintolan perustamista. Syömässä ja juhlimassa kyllä käydään, but not on my backyard.
Pykälässä 22 perutaan kaikki lain tavoitteet siitä, että kaikki säännökset kirjataan lakiin, jotta viranomaiset eivät voi keksiä ja soveltaa omia sääntöjään. Pykälän mukaan, viranomainen voi mm. supistaa aukioloaikoja, peruuttaa luvat ja muuttaa annoskokoja, jos naapuri valittaa esim. melusta. Melunormit ovat niin alhaiset, että se edellyttää haudan hiljaisuutta klo 22 jälkeen. Jo puheensorina täydestä ravintolasta ylittää melunormit. Meluun vetoaminen antaa viranomaisille täydet valtuudet tehdä mitä vain!
Ainoa hyvä puoli ravintoloitsijoiden kannalta esityksessä on se, että joka toinen vuosi tapahtuva nöyryyttävää jatkoaikojen hakeminen jää pois eikä viranomainen voi käyttää jatkoaikojen peruuttamista rangaistuksena. Tämä helpotus kuitenkin vesitetään sillä, että klo 01.30 jälkeen vaaditaan ovimiehiä – jopa yksi jokaista sataa asiakasta kohden. Kuulostaa turvayritysten lobbaustulokselta. Tässä on taas yksi esimerkki siitä, että lakiesityksen laatijat eivät tunne alaa. Kyllä ravintoloitsija tietää milloin se tarvitsee järjestyksen valvojia.
Toinen esimerkki on uusi sääntö siitä, että ulkotarjoilualueille ei saa myötää jatkoaikaa. Suomessa ei ole kuin muutama päivä vuodessa, jolloin tarkenee istua kesäyössä ulkona. Miksi sekin pitäisi kieltää? Ongelmia tulee myös siitä, kun asiakkaat käyvät ulkoalueilla tupakalla. Jos ulko- ja sisätiloilla on eri aukioloajat, ravintoloitsija joutuu palkkaamaan järjestyksenvalvojan vahtimaan, että tupakoitsijat eivät vie lasejaan ulkoalueelle. Sitä paitsi turva-alan yritykselle on asetettu ravintoloitsijan kannalta täysin kohtuuttomat pätevyysvaatimukset. Siitä seuraa oligopoli ja huikeat kustannukset. Hyvin on lobbattu.
Klo 04 :n ongelmat jäävät ratkaisematta. Asiakkaat pakotetaan ulos juuri kun ilo on ylimmillään. Taksia joutuu odottamaan jopa tunnin talvipakkasessa. Autoton henkilökunta joutuu notkumaan ravintolassa klo kuuteen, kunnes ensimmäiset bussit lähtevät. Miksi ylipäätään pitää säädellä aukioloaikoja? Olemmehan koko ajan siirtymässä 7/24 yhteiskuntaan. Espanjassa on yöklubeja, jotka avaavat ovensa klo 05 aamuyöstä.
Kunnanvaltuustolle kaavailtu oikeus kieltää yöklubit on kohtuuton niille, jotka jo toimivat kunnan alueella. Yöklubin perustaminen maksaa noin miljoonan. Se muuttuu arvottomaksi sen jälkeen, kun kunta on kieltänyt yöklubit.
Yleisesti ottaen alkoholilakiesityksen perusajatuksena on, että me ravintoloitsijat, joiden lähtökohtana on vieraanvaraisuus ja asiakkaiden kaikenpuolinen viihtyminen, olemme kyvyttömiä hoitamaan yrityksiämme asianmukaisesti.
Alkoholilakiesitystä ei voi pitää minään uudistuksena.
Helsinki 19.09.2017
Jorma Railonkoski
Ravintoloitsija
Storyville Oy
050 3533 935
Ravintoloitsijalla hyvät argumentit
Samanlaisia lakipykälien turhuuksia on esimerkiksi kaikenlaiset kännykkään puhumiskiellot ajonaikana ym koska yksi riittää, kaikenlainen ajoa häiritsevä toiminta ajon aikana on kielletty, ainahan tulee uusia härpäkkeitä ja asioita jotka häiritsevät ajoa.
Toinen on tupakointikielto siellä sun täällä. Esimerkiksi kerrostaloissa voisi olla yksi laki, kaikenlainen roskaaminen ja jatkuva haju ja äänihaittojen aiheuttaminen tai häiritsevä toiminta on kielletty.
Taitaisi laki- ja säädöskirjat ohentua
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan täysijärkinen ryhdy Suomessa ravintolabisnekseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ravintoloiden luonteen tuntemus lainlaatijoilla on heikko.”
80-luvulla alkoholilakiuudistusta pohtimaan asetettu komitea päätyi loppuraportissaan suosittelemaan lakia, jonka mukaan kaikilla anniskelupaikoilla tulee aina aukioloaikana olla yksi henkilö, joka on täydellisesti vapautettu pelkästään alkoholitarjonnan valvomiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Storyville on muuten yksi niistä harvoista ravintoloiden kiintotähdistä, jotka ovat kyenneet löytämään itselleen selkeän pysyvän asiakassegmentin kaupungin parhaalla paikalla.
Ilmoita asiaton viesti
Verot (liian pienet), tuloerot (liian suuret), alkoholi (liian halpaa ja saatavuus liian helppoa). Siinä ne suomalaisuuden peruspilarit joista ei jousteta vaikka kansa sanoisi mitä. Kyllä viranhaltija tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Loistavasti argumentoitu, ei tosin mikään ihmekään tuolla ammattitaidolla ja kokemuksella!
Ilmoita asiaton viesti